Sundom

Hiidenkirnu ja tafone Sundomissa

Öjbergetin hiidenkirnu ja kolosyvennys
Öjbergetin etelärinteellä 3 kilometrin hiihtoladun vieressä on syvä hiidenkirnu ja ympäröiviä kolosyvennyksiä. Paikka sijaitsee kivenheiton päässä kohdasta, jossa 3 km:n latu erkanee 5 km:n ladusta.

Kiertävä hiekka ja kivet jääkausikoskessa ovat kuluttaneet esiin pehmeästi hioutuneet kalliot ja niiden koverrukset.  Muinaisrannalla aallot ovat lisäksi muokanneet kallioita.

Viimeisimmällä jääkaudella, todennäköisesti 10.000 vuotta sitten, vuolas virta tai koski ovat saaneet kivet kiertämään tällä paikalla. Kivipyörteet hioivat ajan mittaan syvän kuopan kallioon = hiidenkirnu. Vesi ja jää painoi jossain vaiheessa hiidenkirnun seinämän hajalle. Tyypillinen hiidenkirnu on sylinterinmuotoinen ja pohja on tasainen ja pyöristetty. Koko voi vaihdella pienestä kuopasta koloihin jotka ovat useita metrejä leveitä ja yli kymmenen metriä syviä. Ennen luultiin, että jättiläiset käyttivät hiidenkirnuja ruuanlaittoon.

Toinen teoria on, että kolosyvennykset ovat muotoutuneet  meren voimakkaasta aallokosta joka löi rantakallioita vastaan noin 4000 vuotta sitten. Siihen aikaan ei ollut suojaavaa saaristoa joten aallot saivat kunnon voimaa. Kivet ja hiekka toimivat hioma-aineena samalla lailla kuin hiidenkirnujen muotoutumisessa . Jos tämän aallon vain olisi luonut nämä syvennykset, niin koko rinne täytyisi olla muotoutunut samalla  lailla. Mutta koska ainoastaan rajattu alue on hiottu niin muodostumat luultavasti ovat muodostuneet kun meren pinta oli tällä tasolla. Opasteessa numero 6 Öjbergetin luontopolulla on tällä paikalla.

"Kukkosteinin" mahdollisesti tafone
Onko Kuckosteinin mahdollisesti tafone? Utteröfjärdenillä kivenheiton päässä Västersvägeniltä sijaitsee iso siirtolohkare jossa on hiidenkirnunmuotoinen syvennys. Siirtolohkare on kaksikerroksisen talon kokoinen ja sitä kutsutaan Kuckosteininiksi. Syvennys sijaitsee kiven juurella länsiseinämällä. Syvennyksen halkaisija on noin 80-90 sm ja yhtä syvä. Kuvassa tuumamitta sijaitsee aukon yli. Tähän asti syvennys on tulkittu pieneksi hiidenkirnuksi joka olisi muodostunut ennen kuin mannerjää oli kääntynyt kiven nykyiseen asentoon.

Koska hiidenkirnun pohja on rosoinen ja syvennys on pystysuora tässä voi olla kyse tafonesta, toisin sanoen onkalo rapautumissyvennys tai syvennys joka on muodostunut pystysuoraan kallioseinään tai kallioon. Englanniksi ja ruotsiksi tätä ilmiötä kutsutaan tafoneksi joka on peräisin italian kielestä. Monikkomuoto ruotsiksi on tafoni ja suomeksi tafone. Kuckosteininissä tafone on muodostunut pienestä halkeamasta joka on muodostunut jo ennen jääaikaa ja joka hiljalleen on laajentunut ja syventynyt jatkuvassa rapautumisprosessissa. Artikkelin mukaan Suomen Luonto-lehdessä elokuussa 2001 Suomessa on noin 300 tafone viidelläkymmenellä paikkakunnalla, moni Lapissa. Tafone on myös tavallisia Keskimeren alueella.

Riippumatta minkälaisen historian Kuckosteininin takana on se on harvinainen möykky jolla on epätavallinen syventymä.

Ota yhteyttä

info@sundom.fi
- jos haluat liittyä jäseneksi Sundomin kotiseutuyhdistykseen/Sundom bygdeförening
- jos haluat esittää kysymyksiä yhdistyksestä