Sundom

Söderfjärden

 

MeteoriaFOTO+logo+www.jpgSöderfjärdenin Meteoriihi on ainutlaatuinen vierailukeskus: näyttely, observatorio, lintutorni ja energiakellari.

Seitsemän syytä nähdä Söderfjärdenin

Söderfjärdenin peltoaukea sijaitsee noin 10 km Vaasan eteläpuolella. Puolet peltoaukeasta sijaitsee Sundomissa joka kuuluu Vaasan kaupunkiin ja toinen puoli Mustasaaren kunnassa, Sulvan ja Munsmon kylässä. Pieni alue lounaassa sijaitsee Maalahden kunnassa. Alueen pitkässä ja mielenkiintoisessa historiassa on tapahtunut useita dramaattisia ja harvinaisia tapahtumia.
On ainakin seitsemän syytä tutustua                                    Söderfjärdeniin.

I. Harvinainen, kaunis ja hyvin säilynyt meteoriittikraatteri

Flygfoto SFJ-krater+text3spr_thumb.jpgSöderfjärden syntyi meteoriitin iskeytyessä maahan n. 520 miljoonaa vuotta sitten. Se on yksi maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereistä. Ilmasta katsottuna näkyy selvästi Söderfjärdenin peltoaukean pyöreä muoto, jota reunustavat kallioiset mäet. "Suomen kaunein meteoriittikraatteri" on halkaisijaltaan 5-6 km ja syvyyttä on yli 300 m. Se on täyttynyt maalajeilla, mm. kambrikautisella hiekkakivellä. Kaikki muut kymmenen Suomen tunnettua meteoriittikraatteria ovat epäsäännöllisen muotoisia järviä, eivät kraatterinmuotoisia. Maapallolta tunnetaan vain 176 meteoriittikraatteria.

II. Maapallon ja elämän historia luettavissa

Söderfjärdenillä voi tutkia maapallon historiaa esihistoriallisesta ajasta nykyaikaan. Alue on vuosimiljoonien aikana mannerten liikkumisen vuoksi ollut ainakin kaksi kertaa päiväntasaajan tienoilla. Kraatterin pitkän historian aikana elämä maapallolla on kehittynyt yksinkertaisista eliöistä tämän päivän luonnoksi. Söderfjärdenillä tehdyissä kairauksissa on löydetty pienen pieniä selkärangattomien eläinten fossiileja, mm. trilobiittien ja lonkerojalkaisten kappaleita. 

III. Ajankohtainen aihe: Maapallo taivaankappaleiden maalitauluna

Söderfjärden on havainnollinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun taivaankappaleet törmäävät maahan. Tätä maailmankaikkeuden alkuvoiman aiheuttamaa kraatterin räjähdysmäistä syntymistä voi ehkä verrata megatonnien ydinräjäytykseen. Valtaisan meteoriitin törmäyksestä arvellaan aiheutuneen dinosaurusten häviämisen maapallolta 65 miljoonaa vuotta sitten. Viime vuosina asteroidit ja komeetat, jotka voivat aiheuttaa meteoriittitörmäyksen maapallolla, ovat saaneet paljon huomiota (esim. Hale-Bopp vuonna 1997; Tagish Lake meteoriitti Kanadassa tammikuussa 2000 ja meteoriitti jonka nähtiin putoavan Tanskan Lollandiin tammikuussa 2009 ja löydettiin kaksi kuukautta myöhemmin). 

IV. Maa nousee merestä ja ihminen astuu näyttämölle

blommor1_thumb.jpgSyvällä kraatterikuopan kerrostumissa on merkkejä useasta jääkaudesta. Maa on kohonnut merestä viimeisimmän jääkauden jälkeen aluksi suunnilleen 10 metriä vuosisadassa ja nykyään n. 80 cm sadassa vuodessa. Maankohoaminen kuvaa Söderfjärdenin kehitystä neljän vuosituhannen ajalta. Kivikaudella, pronssikaudella ja rautakaudella alue oli ulkosaaristoa. Meteoriittikraatterin syrjävuoressa pohjoisessa Öjbergetillä on jälkiä jotka ovat peräisin kivikaudelta n. 4000 vuotta sitten ja alueelta on kaivauksissa löydetty rautakaudella runsaat 2000 vuotta sitten ajoitettuja kalastusleirin asumusten perustuksia. Myöhemmin keskiajalla alueen yhä madaltuvilla vesillä harjoitettiin nuottakalastusta. Seuraavien vuosisatojen aikana kalastus väheni ja maanviljelyksen ja karjanhoidon merkitys lisääntyi. 1900-luvulle asti alueella kerättiin saraa ja kaislaa karjanrehuksi ja ruovikoista saatiin kattomateriaalia ja patjanpehmikettä. Ajatus Söderfjärdenin ojittamisesta ja kuivattamisesta syntyi 1700-luvun lopulla.

V. Pohjois-Euroopan suurin kuivatushanke

1900-luvun alussa Söderfjärdenillä aloitettiin valtava kuivatushanke, suurin Pohjois-Euroopassa. Vaikka Sulvan ja Sundomin kylien välillä kuivatuksen suhteen oli suuria erimielisyyksiä saatiin kuivatustyö tehtyä. Pääkanava "Riddardiket" syvennettiin ja paksuun saveen kaivettiin kilometreittäin ojia kärsivällisesti lapionpisto kerrallaan. Eduskunnassa säädettiin erityislaki "Lex Söderfjärden" kuivatuksen varmistamiseksi. Kuivatus valmistui vuonna 1927, jolloin Söderfjärdeniä ympäröivät kylät saivat suuria lisäalueita.
soderfjarden_lador_thumb.jpgAurat äestivät neitseellistä maata ja uusia latoja rakennettiin. Söderfjärdenistä tuli latojen valtakunta, enimmillään latoja oli 1940-luvulla 3000. Nykyään on vain muutamia latoja jäljellä.

VI. Pumppausta ja taidetta

pumpstation_thumb.jpgPumput ovat kuivattaneet Söderfjärdeniä yli 80 vuoden ajan. Vanha pumppurakennus toimii nykyään kuivatuksesta kertovana museona. 1960-luvulla rakennettu uusi pumppaamo toimii samalla myös Söderfjärdenin historiaa esittelevänä taidemuseona. Täällä olevat kolme Eivor Holmin valtavaa seinämaalausta kelpaisivat varmaan muihinkin taidekokoelmiin. Ainutlaatuista kokoelmaa täydentävät Paula Blåfieldin meteoriittiaiheinen kattomaalaus ja Nils Nygrenin, Tapani Tammenpään, Kaj Smedsin ja Lars Nedergårdin historiaan liittyvät maalaukset.  

VII. Kurkien paratiisi

Tranor_thumb.jpgSöderfjärden on nykyään viljava salaojitettu peltoaukea, jossa on suuria yhtenäisiä peltolohkoja yhteensä 2 300 ha. Ympäristöystävällinen säännöstelty salaojitus valmistui 1990-luvun lopulla. Maanviljelys on elinvoimaista ja nykyaikaista. Mutta Söderfjärden on myös lintujen paratiisi. Mm. kurjet levähtävät alueella erityisesti syksyisin useiden viikkojen ajan. Syksyllä 2009 laskettiin parhaana päivänä alueella 7 966 kurkea. Syksyisin alueella levähtävien kurkien yhteismäärä nousee yli 10 000 yksilöä, joten Söderfjärden on ylivoimaisesti tärkein kurkien levähdyspaikka Suomessa. Syysiltaisin komeat kurkiparvet lentävät alueelta saaristoon yöpymään. Satovahinkojen vähentämiseksi kurkia on yritetty ruokkia erityisillä riistapelloilla. Söderfjärden on sisällytetty EU:n Natura 2000 -verkostoon johtuen suurelta osin juuri kurkien esiintymisestä ja alue on luokiteltu myös kansallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi pitkän viljelyperinteensä johdosta.

Söderfjärdeniä on pyritty tekemään tunnetuksi useiden kehittämisprojektien avulla, mm. Sundom bygdeföreningenin Leader-hankkeella Från meteoritnedslag till kulturpärla (1997-2000).

Vierailukeskus Söderfjärdenin Meteoriihi rakennettiin vuosina 2006-2008. Katso aukioloajat

Lisätietoja bygdeföreningenin (kotiseutuyhdistyksen) Meteoriihiosaston puheenjohtajalta: matts.andersen@sundom.fi



Aineistoa (video, CD-rom, esite, ym.) Söderfjärdenistä ja julkaisu Öjbergetistä saatavana Sundom bygdeföreningilta